Viherkatto uudistaa urbaanin maiseman

Viherkatto on moderni ja ekologinen tapa maisemoida kaupunkiympäristöä. Maailmalla viherkatot ovat hyväksi todettu keino hallita ja vähentää ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen mukanaan tuomia ympäristöhaittoja.

Helsingissä sijaitsevan HUSLABin laajennusosan viherkatto on komea vahvistus vähitellen vihertyvien suomalaiskattojen joukkoon. Syksyllä 2015 valmistuneessa kohteessa yhdistetään kiveyksiä ja kasvillisuutta, levittyen kasvillisuuden osalta noin 350 neliömetrille. Istutuksia on altaissa laboratorio- tilojen päällä olevalla, katutasossa olevalla kannella sekä rakennuksen katoilla. ”Osa taimista on vielä pieniä, mutta muutaman vuoden kuluttua alue näyttää jo todella vehreältä”, kertoo viherkaton suunnittelusta vastannut maisema-arkkitehti MARK, SAFA Eeva Byman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:stä.

Viherkatot voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin kasvualustan vahvuuden ja kasvien vaatiman hoidon mukaan. Ohutrakenteisia viherkattoja ovat esimerkiksi niitty ja maksaruohokatto. Intensiivinen eli paksurakenteinen viherkattojärjestelmä muistuttaa jo puutarhaa, vaatii enemmän hoitoa ja sisältää tarvittaessa kastelujärjestelmän. HUSLABissa on sekä maksaruohokattoja että intensiivisiä altaita, joihin on istutettu pikkupuita, erilaisia pensaita sekä maanpeitekasveja. Valittu kasvillisuus on osa laajempaa kokonaisuutta – samoja kasveja löytyy Meilahden alueelta muidenkin sairaalarakennusten ympäristöistä. Kasvien sijoituksessa ja valinnassa huomioitiin myös arkkitehtuuri. ”Puut on istutettu loiville kummuille, joten kasvualustaa on varmasti riittävästi”, Byman mainitsee.

Olosuhteita hyödyntäen

Viherkatot voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin kasvualustan vahvuuden ja kasvien vaatiman hoidon mukaan. Ohutrakenteisia viherkattoja ovat esimerkiksi niitty ja maksaruohokatto. Intensiivinen eli paksurakenteinen viherkattojärjestelmä muistuttaa jo puu- tarhaa, vaatii enemmän hoitoa ja sisältää tarvittaessa kastelujärjestelmän.

HUSLABissa on sekä maksaruohokattoja että intensiivisiä altaita, joihin on istutettu pikkupuita, erilaisia pensaita sekä maanpeitekasveja. Valittu kas- villisuus on osa laajempaa kokonaisuutta – samoja kasveja löytyy Meilahden alueelta muidenkin sairaalarakennusten ympäristöistä. Kasvien sijoituksessa ja valinnassa huomioitiin myös arkkitehtuuri.

Puut on istutettu loiville kummuille, joten kasvualustaa on varmasti riittävästi.

Monipuolinen ruohomatto

HUSLABin maksaruohomattoon valittiin useita sammal- ja maksaruoholajeja. Maton alla on vettä pidättävä kerros eli salaojamatto, joka toimii osana kasvualustaa. Noin viiden sentin paksuinen matto levitetään rullana.

Maksaruohokatto

Maksaruoho sopii kattoistutuksiin ja on parhaimmillaan isona mattona.

”Kaikki pihat ovat melko varjoisia. Maksaruohomatoista toinen saa enemmän aurinkoa, ja uskon että kukkivat lajit menestyvät siellä hyvin. Varjon puolella maksaruohomatto kehittynee enemmän sammalten suuntaan muutaman maksaruoholajin kukkiessa”, ennustaa Byman.

Kannen kasvualustan alle on asennettu vettä pidättävä kivivilla ja salaojakerros kevytsorasta. Tehokkaalla vedenpoistolla on suuri merkitys – vettä tulee olla riittävästi, muttei liikaa ettei jäätyminen tuhoa kasveja tai rakennetta. Kohteen kallistukset ovat loivia ja kaikki hulevedet, joita kasvit eivät käytä hyväkseen, johdetaan salaojakerroksesta kaivoihin.

Moninaiset hyödyt vakuuttavat

Rakennetussa ympäristössä kattojen ja kansien maiemointi korvaa menetettyjä viheralueita. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy soisikin kattojen vihertyvät laajemminkin. Esteettisesti näyttävän ja virkistävän viherkaton muita hyötyjä ovat esimerkiksi kattopinnan rakennesuoja ja sen myötä pidentynyt käyttöikä, rakennusten energian- säästö, hulevesien hallinta ja ilmanlaadun parantumi- nen. Kattokasvillisuus vaimentaa myös melua ja lisää viihtyisyyttä. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa viherkattojen avulla voidaan vähentää hulevesien määrästä jopa reilusti yli puolet.

Viherkatto on erinomainen sitomaan sadevettä ja viivyttämään sen valumista viemäriin. Kasvipeite tasaa lämpötilaeroja ja parantaa ilman laatua sitomalla pölyä ja tuottamalla happea. Kasvillisuus houkuttaa myös lintuja ja perhosia.

Julkaistu Verheä – Viherrakentamisen ammattijulkaisussa 2016, kirjoittanut Anne Korkala

Which country site would you like to visit?