Hulevesien hallinta: Lahdessa testataan uusia keinoja hulevesien hallintaan

Hulevesien hallinta on ollut erityisen huomionkohteena Lahden Ranta-Kartanossa. Hulevesien tuplasuodatuksella vähennetään ravinnevalumia läheiseen Vesijärveen. Suodatinyksiköt ja biopidätysaltaat poistavat ravinteita ja epäpuhtauksia hulevesistä sekä tasaavat sadevesien huippukuormia.

Hulevesien hallinta Kekkilä

Destian kohteessa Lahden Ranta-Kartanossa hulevesien hallinta on ollut eritysen huomion kohteena, koska alue sijaitsee Vesijärven tuntumassa. Hankkeessa Lahden vanhan linja-autoaseman aukio saa uuden ilmeen: asvalttikenttä muuttuu ympäristöön hyvin istuviksi kerrostalokortteleiksi ja viihtyisäksi, Vesijärven rantaan ulottuvaksi puistokaistaleeksi. Työmaa on ollut suuri ja ainutlaatuinen.

– Alueen mittakaava on iso. Maata kaivettiin pois 60 000 tonnia. Siitä yli puolet jouduttiin kuljettamaan puhdistettavaksi, sillä alueelle on 1900-luvun alkupuolella sijoitettu sekalaista täyttömaata, jonka seassa on ollut tiiliä, lasia, kumia ja rakennusjätettä, työmaapäällikkö Mikko Ojansuu Destiasta kuvailee. Myös työmaan sijainti liikenteellisesti vilkkaalla paikalla on vaatinut paljon järjestelyjä.

–  Isosta mittakaavasta huolimatta kaikki on mennyt hyvin ja aikataulussa. Täysin uutta ja kiinnostavaa tällä työmaalla on hulevesien käsittelyjärjestelmä.

Ojansuun työparina Ranta-Kartanon viheralueiden osalta on toiminut vihertyönjohtaja Elina Ihamäki Destiasta.

– On ollut todella mielenkiintoinen työmaa. Olemme saaneet käyttää monenlaisia kasveja ja kasvualustoja. Myös biopidätysaltaan rakentaminen on ollut kiinnostavaa. Erikoistuotteista, muun muassa erikoiskasvualustoista, on kertynyt hyvää kokemusta. Niitä käytetään koko ajan enemmän ja enemmän, Ihamäki summaa. Ranta-Kartanon alueelle on istutettu 140 puuta, 4 300 pensasta ja lähes 3 000 perennaa. Niiden lisäksi on kylvetty nurmea ja maksaruohoa 8 800 neliön alalle.

Hulevesielementtien pilottikohde

Ranta-Kartanon suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hulevesien hallintaan, koska alue rajoittuu Pikku-Vesijärveen ja sitä kautta Vesijärveen. Kahden hehtaarin laajuiselle alueelle valuu hulevesiä myös kaupungin keskustasta ja hiihtostadionin suunnalta. Uuden hulevesijärjestelmän tavoitteena on puolittaa fosforipäästöt Vesijärveen.

Pienimmät, alle viiden millimetrin vuorokausisateet on tarkoitus hallita viherkatoilla ja -kaistoilla. Runsaammat sateet johdetaan maisemoitua kanavaa pitkin biopidätysaltaaseen, jossa vedet viipyvät ja puhdistuvat, ennen kuin ne johdetaan eteenpäin hulevesiverkostoon. Puhdistuminen tapahtuu altaassa kasvavien kasvien ja altaan pohjalla olevan suodatinkankaan ja maakerrosten avulla. Raskaammat epäpuhtaudet painuvat altaan pohjalle. Biopidätysaltaan alle on vedetty yli 200 metriä salaojaputkea.

Alueelle rakentuvan hulevesikanavan vedet päätyvät eri kokoisilla luonnonkivillä verhoiltuun suureen hulevesipainanteeseen, josta vedet johdetaan kauniilla graniittikiviverhoilluilla kivimuureilla sekä monipuolisilla istutuksilla ja suurilla luonnonkivillä maisemoituun biopidätysaltaaseen.

Alueen hulevesipainanteisiin ja taskuihin on istutettu 280 pensasta ja 1 700 perennaa. Biopidätysaltaan ylempään osaan on istutettu erilaisia maanpeitto- ja pensaspajuja ja alemmaksi muun muassa kaislasaraa ja keltakurjenmiekkaa. Altaan pohjalle on kylvetty myös kosteikkoniitty.

Hulevesikanavan, kivetyn painanteen, biopidätysaltaan, hulevesikaivojen ja -taskujen lisäksi alueella on kolme Rain Garden -hulevesielementtiä. Niiden tarkoitus on suodattaa hulevedestä pois hiekkaa, öljyä, ravinteita ja raskasmetalleja.

Uponorin valmistamat elementit ovat 2,6 metriä pitkiä, 1,2 metriä leveitä ja noin metrin syvyisiä altaita. Ne on täytetty erilaisilla suodattavilla materiaaleilla, kuten biohiilellä ja puulastuilla. Jokainen allas pystyy varastoimaan noin kymmenen millimetrin
sateen 150–200 neliön alueelta.

Elementit ovat 20 senttiä maan pintaa alempana. Ylimpänä olevaan Kekkilän Niittymullasta tehtyyn suodattavaan kasvualustakerrokseen on istutettu viiruhelpiä ja rantakukkaa. Elementtien läpi suodatuttuaan vesi jatkaa kulkuaan hulevesiviemäreihin. Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos tutkii seuraavan parin vuoden ajan, kuinka hyvin elementit puhdistavat vettä.

Kasvualustoja Kekkilästä

Ranta-Kartanon alueelta kaivettua maata ei voitu käyttää uudelleen samalla alueella. Puhdas maa on hyödynnetty kuitenkin Destian muilla työmailla. Puistoon on toimitettu runsaasti kasvualustoja Kekkilän Lahden alueen multa-asemalta.

– Kantavaan kasvualustaan on tilaajan pyynnöstä lisätty biohiiltä ja TerraCottem-maanparannusainetta. Tämä on kokeilu, jonka tulokset selviävät myöhemmin. Kantavaa kasvualustaa on käytetty kivettyjen alueiden katupuilla, aluemyyntipäällikkö Mika Valkila Kekkilästä kertoo.

Elina Ihamäki, Destia ja Mika Valkila, Kekkilä

Elina Ihamäki, Destia ja Mika Valkila, Kekkilä

– Ranta-Kartanossa on hyödynnetty myös Niittymultaa. Se on erittäin kustannustehokas, huoleton ja helppohoitoinen kasvualusta, joka sopii monille erilaisille niittykasveille. Seulomattoman Niittymullan menekki on lisääntynyt huomattavasti parin viime vuoden aikana.

Ranta-Kartanon alueella on käytetty lisäksi suuret määrät Kekkilän Istutusmultaa ja Nurmikkomultaa. Istutuksille on levitetty myös männynkuorikatetta. Valkila kehuu Lahden kaupungin aloitteellisuutta ja kiinnostusta kokeilla uusia ratkaisuja iherrakentamisessa.

– Kaupunki on ottanut hienosti huomioon paikan ainutlaatuisuuden Vesijärven rannassa. Alueella yhdistyvät upea visuaalinen kokonaisuus ja Vesijärven suojelu.

Katso videolta Ranta-Kartanon kohde-esittely. Elina Ihamäki Destialta ja Mika Valkila Kekkilästä kertovat miksi Lahdessa päädyttiin tiettyihin ratkaisuihin ja miten projekti sujui.