Hulevedet hallintaan uusilla kasvualustoilla

Kaupunkien hulevesien hallintaa voi parantaa uusilla kasvualustoilla. Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia karkeista kasvualustoista 1990-luvulta lähtien.

Kekkilä Läpäisevä kasvualusta

Kekkilä Groupiin kuuluva Hasselfors Garden on reilun viiden vuoden ajan toteuttanut uudenlaisia kasvualustaratkaisuja Ruotsin suurimmissa kaupungeissa. Tuotepäällikkö Katja Börjesson’in mukaan kokemukset ovat olleet hyviä.

– Teiden ja kevyen liikenteen väylien varressa olevat istutusalueet ovat mainioita hulevesinieluja. Uusilla kasvualustoilla on pystytty rakentamaan toimivia ja edullisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Kasvitkin ovat viihtyneet hyvin uusilla kasvualustoilla, Börjesson kertoo.

Sepeli pohjana

Uudet kasvualustat ottavat teiden ja kattojen hulevedet nopeasti vastaan, varastoivat kosteutta kasveille ja laskevat ylimääräisen veden vähitellen viemäriverkkoon. Virtaamahuippujen tasaantumisen ansiosta voi viemäriverkosto voi olla hieman kevyempi, jolloin rakentamiskustannuksia säästyy.

– Kasvualustan huokostila määrää, kuinka paljon vettä se pystyy imemään. Riittävä ilmatila saadaan aikaan sepelillä. Istutuksen pohjalle laitetaan karkeaa, esim. 32–63 millimetrin sepeliä. Istutussyvyydessä käytetään hienompaa, esimerkiksi 2–6 millimetrin sepeliä. Jotta materiaalit eivät sekoittuisi, on välissä hyvä käyttää siirtymäkerroksena 8–16 millimetrin sepeliä, Börjesson valottaa.

Sepeliin sekoitetaan ravinteita ja kosteutta pidättävää hienoainesta, joka voi sisältää esimerkiksi biohiiltä ja kompostia. Kasvien juuret kasvavat nopeasti syvälle, koska ilmatilaa on runsaasti.

Hulevesikasvualustassa on orgaanista aineista 5–25 tilavuusprosenttia istutettavista kasveista riippuen. Perennoilla hienoa ainesta on enemmän kuin katupuilla.

– Ongelmana kaupunkialueilla on usein maan pintakerroksen ja juuristoalueen tiivistyminen, jolloin kasvien juuret eivät saa riittävästi happea. Tällöin ne eivät pysty ottamaan kasvulle tärkeitä vettä ja ravinteita. Karkea kasvualusta ratkaisee tämänkin ongelman, sillä maan pintakerros pysyy huokoisena.

Kastelua tarvitaan aluksi

-Pohjamaan laatu, esimerkiksi tiivis savinen maa tai läpäisevämpi sora vaikuttaa veden kulkuun edelleen hulevesikasvualustasta, vedet joko imeytyvät pohjamaahan tai ne johdetaan viemäriverkostoon.

Liikennealueilla istutusalueille sijoitetaan viemärikaivot ylimääräisen veden poistumista varten. Niitä ei tarvitse olla kovin tiheästi, sillä karkeassa maassa vesi liikkuu myös sivusuunnassa. Tämäkin säästää rakentamiskustannuksia.

Karkea kasvualusta tarvitsee alkuvaiheessa enemmän kastelua kuin enemmän orgaanista ainesta sisältävä multa, koska se ei pidätä kosteutta yhtä tehokkaasti.

– Alussa pitääkin olla hereillä, jotta kasvit pääsevät hyvään kasvun alkuun. Ajan myötä kasvit selviävät vähemmällä kastelulla, koska juuristo pysyy terveenä ja pystyy kasvamaan laajalle alueelle ilmavassa maassa, Börjesson tietää.

Tutkimuksia menossa

Hulevesien hallintaan tarkoitetuista kasvualustoista on tehty ja tehdään parhaillaan laajempia tutkimuksia Ruotsissa.

– Kasvualustoja suunnitellessa tulee tiedostaa sopiva veden läpäisynopeus. On hyvä myös seurata, kuinka veden imemiskyky muuttuu vuosien mittaan, kun istutusallas täyttyy juurista ja sen pintaan kertyy hiekoitushiekkaa, pölyä ja roskia, Börjesson sanoo.

– Selvää joka tapauksessa on, että teiden varsien istutusalueiden pohjana ei voi käyttää samaa mursketta kuin teiden alla yleisesti käytettäviin rakennekerroksiin. Kasvien juuret eivät pysty läpäisemään tiivistynyttä murskekerrosta joka sisältää 0-lajitetta, Börjesson muistuttaa.

Kekkilän asiantuntijat ovat tutustuneet Ruotsissa käytettyihin kasvualustaratkaisuihin. Kokemuksia ja tutkimustuloksia on hyödynnetty uuden hulevesien hallintaan sopivan Läpäisevän kasvualustan kehittämisessä Suomen markkinoille. Tuotepäällikkö Paulina Nyberg antaa mielellään lisätietoja uudesta kasvualustaratkaisusta, puh. 020 790 4804, paulina.nyberg@kekkila.fi.