Astrid Lindgrenin kotitila – saduntäyteinen maailma

Smoolannin Vimmerbyssä sijaitseva Astrid Lindgrenin kotitila Näs tarjoaa elämyksen kaikille aisteille. Vehreät puutarhat johdattavat kävijän rakastetun kirjailijan tarinoihin.

Näyttelypaviljongin, pappilan ja lapsuudenkodin puutarhat on jaettu eri teemoihin ja ne kertovat Astrid Lindgrenin elämästä ja tarinoista eri muodoissa. Satujen teemat ja tunnetilat aina kuolemasta melankolisuuteen ja luovuuteen ovat vahvasti läsnä. Lapsuudenkotia ympäröi lähes neljä hehtaaria laaja alue. Suuren pinta-alan vuoksi se on jaettu kolmeen erilliseen osioon. Alueen on tarkoitus saattaa kävijä sadun maailmaan ja kertoa päättymätöntä tarinaa, joka kehittyy ajan kuluessa.

Pronssinen vesiputous solisee villiomenapuulehdossa.

Pronssinen vesiputous solisee villiomenapuulehdossa.

Ensimmäiseen osioon kuuluvat Lindgrenin lapsuudenkoti, pappilan puisto, puutarhan terassi, leikkipuisto ja ruusunmarjapuisto. Nämä avattiin yleisölle vuonna 2014 ja ne yhdistävät näyttelypaviljonkia ja muita rakennuksia ympäröivän kasvillisuuden. Sisäänkäyntiä koristavat tiheään istutetut omenapuut, jotka on tuettu puisilla kehikoilla. Ulkoilmaterassia kaunistavat näyttävät perennapenkit, joiden kasveista monet ovat tuttu näky ruotsalaisilla niityillä.

Maan voima

”Haluamme tuoda esille kasvillisuutta, joka edustaa vahvasti Smoolantia”, kertoo puutarhamestari ja taiteellinen johtaja Karin Eliasson. Puutarhojen suunnittelu on pitkälti hänen käsialaansa. Siksi myös omenapuihin vartetaan vanhoja smoolantilaisia lajikkeita. Osa tiheään istutetuista ja puisella kehikolla tuetuista omenapuista on peräisin ulkomaisilta taimitarhoilta. Sen sijaan perennat ovat ruotsalaista alkuperää ja kasvualusta Kekkilä Groupiin kuuluvan Hasselfors Gardenin toimittamaa.

”Perennojen ja pensaiden istutuksessa on suurimmaksi osaksi käytetty E-multaa. Siinä on paljon voimaa ja se toimii erinomaisesti näillä alustoilla”, Karin toteaa. Hän jatkaa kertomalla, että viime sesonki oli valtavan kasvun aikaa. Perennapenkit istutettiin erittäin tiheään ja tämä edesauttoi nopeaa kukkimista, minkä ansioista kasvillisuus myös näytti kauniilta. Ja tämähän on vaatimus jos on kyse puutarhasta, johon tullaan varta vasten vierailulle.

Tämän on tarkoitus olla maaginen paikka, jonka ympäristö on rauhallinen ja kiehtova.

Leikkiä ja lepoa

Myös luumulehto, joka sijaitsee Berit Lindfeldtin taideteoksen ”Källa Astrid” vieressä, on kohentanut ilmettään. Paikalta löytyi ennen vain pari luumupuuta, mutta nyt lehto kukoistaa perennaistuksineen ja uusia luumupuitakin on istutettu edellisten ympärille. ”Tämän on tarkoitus olla maaginen paikka, jonka ympäristö on rauhallinen ja kiehtova. Hengähdyspaikka, jonne voi tehdä välilaskun”, Karin kuvailee.

Alueella on ollut suosittu leikkimaailma jo monta vuotta. Astrid Lindgrenin kotitila Näs on ollut vuodesta 2006 asti vierailukohde monelle kirjailijasta kiinnostuneelle. Itse näyttelyyn kävijät tulevat yleen- sä päivän päätteeksi. Tämä rauhallisempi aktiviteetti on sopivaa vastapainoa aktiivisen leikkipäivän jälkeen.

Näkymä luumulehdon yli, valokeilassa luumulajike ”Opal”.

Näkymä luumulehdon yli, valokeilassa luumulajike ”Opal”.

Näyttelystä löytyy tällä hetkellä erilaisia puisia leikkikaluja, jotka sointuvat hyvin yhteen luonnon kanssa. Täältä pääsee myös kurkistamaan puutarhahuoneisiin, jotka kuuluvat tämän puutarhasadun toiseen osaan.

Syvälle mielikuvituksen maailmaan

Toiseen osaan kuuluvat puutarhahuoneet, jotka edustavat elämän eri teemoja: täällä kuljeskellaan syvälle metsän sisimpään, jatketaan kohti pimeyttä kunnes maisema taas vaihtuu valoisaksi. Tämä osa avattiin yleisölle kesällä 2015. Paikalle on esimerkiksi rakennettu suo vaalean turpeen ja hiekan avulla. Lehtomaiseman alkuperäinen maa-aines on sekoitettu kompostimullan kanssa.

Kolmannen osan avaamista yleisölle suunnitellaan kesäkuulle 2016. Koko luonnonpuutarhan on tarkoitus olla silloin avoinna kävijöille, joille halutaan tarjota mahdollisuus mietiskelyyn, nautintoon ja elämyksiin näissä huoneissa, jotka pohjautuvat Astrid Lindgrenin elämään ja tarinoihin.

Julkaistu Verheä – Viherrakentamisen ammattijulkaisussa 2016, kirjoittanut Ann Richardson.